Osa 3

Ulkona.
Armas Antero livahtaa ovenraosta rappukäytävään. Mielessään hän mietiskeli YLE mondolta kuulemaansa ameriikan hullutusta. Siellä ne Englannin vääntäjät käyvät oikeutta, suomessa voisi olla vaikea saada noin isoa riitaa ns intelligent design opista tai mistäpä tuota tietää. (Kysymyksessä on oppi jonka osa amerikkalaisista, eteenkin uskonnolliset piirit haluaisivat vaihtoehdoksi evoluutio teorialle, se perustuu ajatukselle, että jokin älyllinen voima ohjaa luonnonlakeja ja evoluutiota, toisinsanoen halutaan sekoittaa jumala väenvängällä tieteeseen). Hakaniemen torilta Armas Antero ostaa nakkisämpylän ja kävelee maanalaiseen, tarkoituksenaan hurauttaa keskustaan pummilla. No hän kuitenkin päättää ostaa matkalipun huomatessaan tarkastajan juuri poistuneen samaiselta nakkikopilta. Oli siis ostettava lippu, hän kirjasi lipunhinnan kalenteriinsa ja käveli liukuportaista suoraan juuri saapuneeseen junaan. Kauppatorin kulmalla Armas Antero alkaa katsella raitiovaunu pysäkkiä, tavoitteenaan linja 17. Löydettyään sopivan pysäkin hän pysähtyy katselemaan ympärilleen, iltapäivälehten lööppi huutaa jotain naamioituneista murhamiehistä, mihin tämä maailma on menossa pyörii ajatuspöntön sisällä. Armas antero hyppää juuri paikalle saapuneeseen raitiovaunuun vilkaisee vielä taakseen, alkaa jo vähän hermostuttaa, eihän sitä nyt jokapäivä tämänkaltaisia asioita tapahdu. Raitiovaunu pysähtelee tasaisesti, ihmiset nousevat sisään ja menevät ulos tuottaen tasaista hälinää. Ratakatu lähestyy Armas Antero hypähtää ulos pysäkillä joka on vielä riittävän kävelymatkan päässä klinikalta, ehtii vähän pulssi tasaantua. Rauhallisesti, rauhallisesti Armas Antero hän toistelee itselleen. Hymyilee itsekseen huomatessaan tällä kertaa onnistuneensa matkustamaan pummilla ongelmitta. Sitten hän näkee sen suuri punainen tiilitalo. Hän katsahtaa jälleen taakseen, mutta kävelee sen jälkeen rauhallisesti ovelle ja siitä sisään

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kääntäjä