Rusokuusama nam nam.

Ilman lapsia reissussa, iloinen uusperhe aikuisten kokoontumisajo, no jos kirjaimellisesti otetaan, niin kyllähän tuo mahalia on tietysti mukana, kun kulkee tuon puolison mukana kiinteästi vielä tässä vaiheessa. Taas todella älykästä toimintaa meiltä. Ai mitenkö niin, no muistatte varmaan, kun mainitsin auton olevan menossa korjaamolle, korjaamolla taas tehtiin useita diagnooseja, ensin vääriä ja sitten päädyttiin siihen, että siitä on menossa suurpainepumppu, mikä se nyt sitten ikinä onkaan. Jokatapauksessa auto seisoi korjaamohallissa varmaan viisi tuntia jonka aikana kävin auttamassa korjareita yhden kerran. Tarkoituksenani oli mennä vain katsomaan tilannetta, mutta kun tulin paikalle kaksi korjaria oli tunkemassa letkua automme tankkiin tarkoituksenaan imeä sieltä polttoainetta, mikä ei näyttänyt onnistuvan, joten kävelin auton takaovelle ja otin sieltä polttoainekanisterin ja tarjosin sitä korjareille. Korjarit ilahtuivat. Apu se on pienikin apu (kumma kun dieselkorjaamolla on löpö loppu!). Kun olimme lähdössä korjaamolta kauppasivat meille vielä jonkun ........ kalliin polttoaineenlisäaineen jo saattaisi auttaa.


Siitä huolimatta lähdimme reissuun, kai kuvitellen polttoaineboosterin lennättävän meidät suorastaan siivillä päämääräämme. Matkan arvioitu kesto etukäteen noin viisi tuntia. Moottorihäiriöitä matkan aikana lähempänä sataa. Pitemmät häiriöttömät pätkät onnistuivat vain silloin, kun muu liikenne salli ajaa nelosvaihteella yhdeksääkymppiä ta viitosvaihteella sataakolmeakymppiä. No perille päästiin. Sitten menimme meren rantaan toipumaan matkan rasituksista, siellä vaimoni huomasi kauniita suuria pensaita joissa kasvoi valtoimenaan mehukkaita oransseja marjoja. "Tyrnimarjathan" ovat terveellisiä, joten aloimme maistella. En voi suositella rusokuusamaa kenekään ravinnoksi. Ruokailuhetkestämme on ainakin 45 minuuttia eikä polte ja paha maku ole vieläkään lähtenyt suustani. Huhhuh...Raportoin jännittävästä viikonlopustamme ilman lapsia myöhemmin, mutta nyt viettämään saunailtaa aikuisten seuraan. 

T: Iskä

Koko perheen elokuvat

Joskus on mukava rentoutua ja katsoa elokuvia lasten kanssa. Monet kokoperheen elokuvat ovat ihan hyvää ajanvietettä aikuisillekin. Tällä kertaa katsottiin elokuva, jota kaikki lapset ovat vältelleet koko kesän (miksi ihmeessä...??? Siinähän on puhuvia koiria peruukit päässä)  ja jonka Iskä osti Siwan poistolaarista: Paloaseman koira. (ok lasten epäilykset olivat aiheellisia tällä kertaa). Samalla hoituu perheen ravitseminen noutopizzalla ja limpparilla. Mikä parasta; astianpesukonetta ei tarvitse täyttää juuri laisinkaan kun ruoka on kätevästi pahvilaatikoissa. Siis rentoutumaan.

u

Okei täähän menee hyvin

Vielä pärjäillään

Hei mitä siellä tapahtuu ??

Hei älä työnnä pizzaa mun nenään

Apua !!

Kuperkeikka

Okei okei mä istun kunnolla

Käden ulottuvilla oli vaan alkeellinen kännykkäkamera. 

Kuvien laatua pahoitellen tällä kertaa

 T:Iskä

Pähkähulluja ajatuksia taas pää täynnä. Kesä alkaa olla lopuillaan, joten ohitan talven sujuvasti ja pohdiskelen jo seuraavaa kesää (en taida olla oikein talvi-ihminen). Yksi noista isommista lapsista sai päähänsä ajatuksen, että olisipa mukavaa jos pihalla kasvaisi viinirypäleitä; ei ollenkaan pöllömpi ajatus minunkaan mielestäni. Aloin tietysti penkoa netistä lajikkeita jotka selviäisivät kohtuudella talvesta. Muutama ehdokas löytyikin, keksisi vain, että mistä niitä kaikkein kätevimmin saisi hankittua. Taimethan voisi istuttaa nyt syksylläkin, vaikka eipä taida oikein tuolta pihalta riittävän valoisaa kasvupaikkaa löytyäkään... Voisin tietysti lainata jostain moottorisahan ja alkaa pistämään pihapuita haloiksi jotta saadaan tarpeeksi aurinkoinen paikka viinitarhalle (onhan tässä pitkä talvi edessä ja polttopuutkin on vielä hankkimatta). Sitten lapioisin pihan perälle valtavan kasan multaa (suosittelevat kasvattamaan köynnökset rinteessä).  Muokkaisin ja lannottaisin, syyslannoitteella tietysti. Leikkaisin latvat, jotta syyskasvu keskittyisi juuriin. Myöhemmin sitten lasten kanssa kirmailtaisiin kuperkeikkaa heittäen rypäleterttuja notkuvien köynnösten välissä. Välillä voisi heittää suuhunsa muutaman makean rypäleen. Tietysti korjattaisiin sato ja valmistettaisiin The Iskä viiniä tammitynnyreissä tottakai. Hmmmm mistähän niitä sitten saisi - ainiin jos kaataisi ensiksi tuon tammen...Semmoista projektia pukkais vielä tälle syyskesälle. Mitähän vaimo sanoo???

Hupsista

 

 Zilga

Menestymisvyöhyke: IV
Tämä Latviassa jalostettu lajike on erittäin talvenkestävä. Sen oksat puutuvat aikaisin ja se kestää 30, jopa 40 astetta pakkasta. Rypäleet kypsyvät syyskuun puoliväliin mennessä. Zilga on satoisa. Marjat ovat keskikokoiset, siniset, melko paljon siemeniä suhteessa marjan kokoon. Marja on miedon makuinen, vähän mustikan tyyppinen. Zilgalla on kaunis lehvästö, jonka syysväri on punainen. Versot talveentuvat hyvin, mutta keväällä Zilga on arka yöhalloille. Maan happamuussuositus pH 5,5-6,5, joten rhodomulta tai hapan metsämaa sopivat tälle lajikkeelle paremmin kuin tavallinen kalkittu pihamulta.Jos Zilgan rypäleitä käyttää viinin valmistukseen, täytyy jostain toisesta lajikkeesta saada lisää aromia, kuten Hasanski Sladkista tai Zarja Severasta.




 

Jubilei Novgoroda

Menestymisvyöhyke: II(IV)
Tämän venäläisen lajikkeen talvenkestävyys on hyvä, kestää pakkasta 30 asteeseen saakka. Rypäleet kypsyvät syyskuun alussa. Marjat ovat pienet, kellertävän vihreät ja maukkaat. Tämä lajike soveltuu hyvin viinin valmistamiseen. Versot talveentuvat aikaisin. Suositellaan kevyttä suojausta talveksi.

Hyvää yötä ja kauniita unia.

Saikkupuplia (Sisältää saippuakuplaneste ohjeen)

Saikkupuplat pääsivät Hildalta loppumaan, tyttö oli hyvin määrätietoisella tuulella. Pirkka astianpesuaineesta tehty seos oli kelvoton, eikä sokerin lisäämisestäkään oikein ollut apua. Eihän siinä muu auttanut, kuin etsiä sisäinen kemistini.

Jos laittais vähän tätä

 

...Ripaus tuota ja hämmennetään vähän

Valmista tuli.

Laitan tähän tomivan saikkupuplareseptin siltä varalta, että joku sellaista sattuisi kaipaamaan, kuplista tulee jonkin verran raskaampia, kuin kaupassa asuvista kavereistaan, tulevat siis nopeammin alas, mutta ovat kestävämpiä ja niitä voikin sukat jalassa varovasti potkia takaisin ylös.

                         
- 3 l vettä
- 0,5 kg sokeria
- 0,5 dl tapettiliisteriä
- 2,5 dl Fairya
- vesi keitetään ja sokeri liuotetaan kuumaan veteen
- liuos jäähdytetään ja siirretään ämpäriin
- huoneenlämpöiseen liuokseen lisätään liisteri ja vihreä Fairy
- sekoitetaan hämmentäen ja annetaan seistä yön yli
- liisteri jää usein valmistaessa paakkuiseksi, mutta yön aikana liuos kypsyy valmiiksi.


Seuraavaksi etsinkin sitten mopin ja alan siivota liisteri, sokeri sotkua lattioista.


Jos haluaa päästä helpommalla niin ainakin discotarvikkeita myyvät liikkeet, kaupittelevat saippuakuplanestettä viiden litran pöntöissä.

Mörkö ja sählymaila.

Kirjoitan taas ja tällä kertaa väistelen samalla sählymailaa. Hilda hihkuu, että nappasin mörön, maila pamahtaa minua selkään. Pakenen taas sängylle, Hilda tulee perässä, mutta jättää onneksi sählymailan lattialle lojumaan, "iskä mää löin mörön, mörkö meni minun polveen, mä nappasin mörön, mörköön sattuu, mörkö itkee, pitää puhaltaa.

Mörkö saattaa meillä tarkoittaa kahtakin eri asiaa, mörkö voi olla otus joka saa kaiken jäätymään ympärillään se jota Muumit pelkäävät. Meillä mörköä ajetaan takaa, etsitään verhon takaa ja hakataan sählymailalla, Mörkö voi myös tarkoittaa toista Hildan nalleista, toisen Hilda on nimennyt Pommiksi ja Toisen Möröksi. Tätä Mörköä ei tietenkään hakata sählymailalla tai muillakaan aseilla.

Mörkö ja Pommi eturivissä

Mummin tekemä mollamaija lentää naamalleni ja painava Maui four seasons pallo napsahtaa polveeni, se painaa varmaan kilon. Maui four seasons pallossa on sisällä jotain nestettä jossa lilluu punaista hilettä ja kiinnikkeestään irronnut joulupukki. Varmaan tarpeellisin esine joka tähän taloon on koskaan hankittu. Hilda heittää vielä kaksi pienempää palloa päälleni, ilmoittaa olevansa leijona ja odottaa minun kiljuvan kauhusta tai pakenevan paikalta. Tällä kertaa en jaksa tehdä kumpaakaan.

 Selailen taas vauvakirjaa, löydän tarvikelistan mitä tulee olla hankittuna mahaliaa varten ennen kotiintuloa. Laitan sen tähän.

Mennäänpä tällä kertaa suoraan nimiehdotuksiin.

SEDDAR

"Seddar on koltansaamelainen asu Isidorista. Assossiaatio cheddar-juustoon on väistämätön."   Juu juu, juustohan tuosta mieleen tulee.

PERMA

"Perma on suomensukuisten kansojen pohjoinen asuma-alue. Alue on tunnettu myyttisellä ja epäselvällä bjarnien valtakunnan nimellä."    Okei, nyt on parempi, että jätän kommentoimatta.

Aamulla pitäisi viedä uusperheauto diesel korjaamolle (Ford Transit jossa on istumapaikat 14 hengelle, mutta joka on rekisteröity vain yhdeksälle ihmiselle ja yhdelle koiralle.) Korjaamo jossa yleensä on autoa huollatettu nosti kädet pystyyn ja kehotti viemään naapurikuntaan korjattavaksi.

Käytiin koiran iltalenkin ohella tuossa viereisellä leikkikentällä ja kivaa oli. Eipä olekaan tullut tuota liian tiheään tullut harrastettua, koska se on yleensä mummin ja Hildan juttu. Aivan kaikkia Hildan temppuja en kylläkään uskaltanut kokeilla, mutta niissäkin olin hengessä mukana ja taputin kovasti.

Hauska vempain

Mutta onkohan tuo aivan normaalia kaksivuotiaan toimintaa ??

Hilda oli niiiin onnellinen!! Äiti ja Iskä ois tarvinnu purkillisen nitroja evääksi...

Kuiraa jännitti jopa puomilla kävely, hahhah

Hauskinta on roikkua jostain mistä voi pudota

Tämäkin vielä; kohta vedetään leukoja kilpaa

Jep ja korkealla ollaan

Viimeinen liukumäki ja karkuun juoksujalkaa ettei tartte lähteä vielä kotiin. Yhyyyyy!!!